Kirjoitus julkaistu mielipidekirjoituksena Savon Sanomissa 25.2.2022
Talous ja vihreät arvot eivät sulje toisiaan pois, vaikka usein tällaista vastakkainasettelua luodaankin. Vastakkainasettelu näkyi ja kuului myös valtuuston keskustelussa strategisesta metsäohjelmasta.
Luonto itseisarvona ja verokiilan kaventaminen kaverina
Luonto on arvokasta itsessään, ja talous on välineellinen arvo, jolla tämä tärkeä vihreä siirtymä mahdollistetaan. Voimmekin mahdollistaa vihreää siirtymää useammalla talouden keinolla.
Yksi parhaista ympäristöteoista olisi madaltaa verokiilaa ja saada suomalainen työ kannattavammaksi. Suomalaisen tuotannon verotus kaipaa kipeästi kevennystä, kun taas haittakulutuksen verotusta tulisi nostaa. Verotoimilla voimme sekä vaikuttaa suoraan ihmisten kulutustottumuksiin että lisätä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omilla, ympäristöystävällisemmillä valinnoillaan. Kotimaista kulutusta kasvattamalla lisäämme myös työpaikkoja.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta nojaa vahvasti verotuloihin. Veroista leijonan osa tulee tuloksellisesta yritystoiminnasta. Julkinen sektori ei pyöritä itse itseään, vaan rinnalle mahdollistajaksi tarvitaan kasvavaa vientiä, työllistäviä yrityksiä ja vahvaa, tulevaisuuteen tähtäävää innovaatiotoimintaa. Hyvinvoivat yritykset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme peruskivi, jolla mahdollistetaan julkisen sektorin toiminta ja kannetaan sosiaalista vastuuta heistä, jotka apua kaipaavat.
Yhtä lailla mitä paremmin talous voi, sitä enemmän meillä ihmisillä on mahdollista vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan luonnon hyvinvointiin kestävillä kulutusratkaisuilla.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys talouden kilpailuetuina
Elinkeinoelämän puolella nostetaan aktiivisesti esille suomalaisten yritysten kansainvälisiä kilpailuetuja eli kestävän kasvun tematiikkaa, vastuullisuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Nämä ovat suomalaisten yritysten vahvuuksia muun muassa viennissä. Suomalaisten yritysten kilpailuvaltti elintärkeillä kansainvälisillä markkinoilla onkin luotettavuus ja laadukkuus – meillä Suomessa panostetaan yrityspuolella vahvasti siihen, että meillä on sosiaalisesti hyvinvoiva, luontorikas yhteiskunta tulevaisuudessakin.
Ympäristöarvot ovat tulevaisuutemme kannalta äärimmäisen tärkeitä. Meillä kaikilla on oma vastuumme kannettavana siitä, miten luomme myös luonnon näkökulmasta kestävämpää yhteiskuntarakennetta. Jos jatkuvasti lisäämme byrokratiaa ja vaikeutamme julkisten varojen tasapainottamista, teemme samalla karhunpalveluksen vihreälle siirtymälle. Siirtymä ei ole helppo tai halpa, ja siksi ympäristövastuullinen talouspolitiikka onkin yksi parhaista ekoteoista.
Kuluttaja on kingi. Mitä enemmän suomalaisilla on mahdollisuuksia tehdä työtä ja työllistää, sitä paremmin yhteiskunnallamme menee.
Suomalaisen työn puolella,
Miia
Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, aluevaltuutettu, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja
Hyvinvoiva talous mahdollistaa vihreän siirtymän
Kirjoitus julkaistu mielipidekirjoituksena Savon Sanomissa 25.2.2022
Talous ja vihreät arvot eivät sulje toisiaan pois, vaikka usein tällaista vastakkainasettelua luodaankin. Vastakkainasettelu näkyi ja kuului myös valtuuston keskustelussa strategisesta metsäohjelmasta.
Luonto itseisarvona ja verokiilan kaventaminen kaverina
Luonto on arvokasta itsessään, ja talous on välineellinen arvo, jolla tämä tärkeä vihreä siirtymä mahdollistetaan. Voimmekin mahdollistaa vihreää siirtymää useammalla talouden keinolla.
Yksi parhaista ympäristöteoista olisi madaltaa verokiilaa ja saada suomalainen työ kannattavammaksi. Suomalaisen tuotannon verotus kaipaa kipeästi kevennystä, kun taas haittakulutuksen verotusta tulisi nostaa. Verotoimilla voimme sekä vaikuttaa suoraan ihmisten kulutustottumuksiin että lisätä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omilla, ympäristöystävällisemmillä valinnoillaan. Kotimaista kulutusta kasvattamalla lisäämme myös työpaikkoja.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta nojaa vahvasti verotuloihin. Veroista leijonan osa tulee tuloksellisesta yritystoiminnasta. Julkinen sektori ei pyöritä itse itseään, vaan rinnalle mahdollistajaksi tarvitaan kasvavaa vientiä, työllistäviä yrityksiä ja vahvaa, tulevaisuuteen tähtäävää innovaatiotoimintaa. Hyvinvoivat yritykset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme peruskivi, jolla mahdollistetaan julkisen sektorin toiminta ja kannetaan sosiaalista vastuuta heistä, jotka apua kaipaavat.
Yhtä lailla mitä paremmin talous voi, sitä enemmän meillä ihmisillä on mahdollista vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan luonnon hyvinvointiin kestävillä kulutusratkaisuilla.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys talouden kilpailuetuina
Elinkeinoelämän puolella nostetaan aktiivisesti esille suomalaisten yritysten kansainvälisiä kilpailuetuja eli kestävän kasvun tematiikkaa, vastuullisuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Nämä ovat suomalaisten yritysten vahvuuksia muun muassa viennissä. Suomalaisten yritysten kilpailuvaltti elintärkeillä kansainvälisillä markkinoilla onkin luotettavuus ja laadukkuus – meillä Suomessa panostetaan yrityspuolella vahvasti siihen, että meillä on sosiaalisesti hyvinvoiva, luontorikas yhteiskunta tulevaisuudessakin.
Ympäristöarvot ovat tulevaisuutemme kannalta äärimmäisen tärkeitä. Meillä kaikilla on oma vastuumme kannettavana siitä, miten luomme myös luonnon näkökulmasta kestävämpää yhteiskuntarakennetta. Jos jatkuvasti lisäämme byrokratiaa ja vaikeutamme julkisten varojen tasapainottamista, teemme samalla karhunpalveluksen vihreälle siirtymälle. Siirtymä ei ole helppo tai halpa, ja siksi ympäristövastuullinen talouspolitiikka onkin yksi parhaista ekoteoista.
Kuluttaja on kingi. Mitä enemmän suomalaisilla on mahdollisuuksia tehdä työtä ja työllistää, sitä paremmin yhteiskunnallamme menee.
Suomalaisen työn puolella,
Miia
Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, aluevaltuutettu, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja
Jaa kirjoitus:
Categories
Arkistot
Instagram