Itä-Suomen väestötasapaino on huolestuttavasti ikääntymään päin. Samaan aikaan kehittyvä yhteiskunta ja liike-elämä tarvitsevat yhä erikoistuneempaa osaamista. Samoin erikoisosaajat tarvitsevat yhä laajemman työmarkkinan löytääkseen oikeanlaista työtä. Jotta kysyntä ja tarjonta voisivat kohdata, pitää massan tai ainakin alueen vetovoimatekijöiden olla kohdallaan.
1. Pienen on pärjättävä yhteistyöllä
Itäsuomalainen työmarkkina on varsin pieni ja hajautunut. Mietitään vaikka Lontoota, jonka metropolialueella on Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlasketun väkiluvun verran ihmisiä. Tai Berliiniä, jonka metropolialueella on Suomen väkiluvun verran asukkaita. Tässä kilpailussa jää huipputeknologian kehittyvä keihäänkärkemme Helsinki äkkiä kakkoseksi. Tai no. Kolmoseksi ainakin. Tai siis…
Suomalainen liike-elämä ja kilpailukyky tarvitsee kehittyäkseen laajaa alueellista yhteistyötä, jotta voimme ylläpitää lähellekään nykyisen tasoista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Sillä maailma pienenee ja osaajat liikkuvat. Ja ilman osaajia – ei liiketoimintaa. Ja ei liiketoimintaa – ei verotuloja.
2. Työntekijän oltava valmis muuttamaan ihannetyön perässä
Koska tilanne Suomen osalta voi näyttäytyä jopa lohduttomana, tarvitaan työvoimaa joka on valmis muuttamaan työn perässä. Joko kotimaasta tai ulkomailta. Nuoret muuttavat maasta toiseen kokeakseen sekä päästäkseen eteenpäin urallaan. Ulkomaisille osaajille Suomi on oikea Eden, jossa palvelut ovat tasoltaan hyviä ja työnteon tahti moneen muuhun maahan verrattuna vielä aika leppoisaakin. Miksi siis vaikkapa Helsingistä Kuopioon työn perässä muuttaminen on niin vaikeaa?
3. Joustoa työnantajalta
Jotta tilanne olisi tasapäisempi on todettava, että myös yritykset voivat “muuttaa” työntekijöidensä luo. Nykyisellään etätyön mahdollisuudet ovat huikeat ja monet voivat työskennellä kätevästi kotoa käsin, eikä etäkonttorinkaan kasaaminen hurjan iso investointi ole.
Toisaalta työnantajatkin voivat yhdistää voimiaan. Markkinoinnissa kaksi tai useampi täysin erityyppistä yritystä voi samalle asiakasryhmälle myydessään yhdistää vientiponnistelujaan. Ammattityövoimaa voi lainata toisille yrityksille tai toisilta yrityksiltä, kun yritysten kiireet eivät tapahdu samaan aikaan. Tähän pitää olla joustavat tavat toimia ja esimerkiksi sivuverokortin uudistuminen mahdollistaa joustavamman, useammalle työnantajalle työskentelyn loistavasti.
4. Yhdessä olemme suurempia!
Yliopistoista valmistuneista nuorista aikuisista asuu lähes puolet pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun otettua osansa, jää koko muulle maalle noin neljännes. Pidetään huoli, että me olemme Itä-Suomessa yhteistyökykyisiä ja panostamme siihen, ettei kasvumme jää kiinni nurkakkuntaisuudesta tai vision puutteesta.
Alueellinen yhteistyö kehityksen takeena
Itä-Suomen väestötasapaino on huolestuttavasti ikääntymään päin. Samaan aikaan kehittyvä yhteiskunta ja liike-elämä tarvitsevat yhä erikoistuneempaa osaamista. Samoin erikoisosaajat tarvitsevat yhä laajemman työmarkkinan löytääkseen oikeanlaista työtä. Jotta kysyntä ja tarjonta voisivat kohdata, pitää massan tai ainakin alueen vetovoimatekijöiden olla kohdallaan.
1. Pienen on pärjättävä yhteistyöllä
Itäsuomalainen työmarkkina on varsin pieni ja hajautunut. Mietitään vaikka Lontoota, jonka metropolialueella on Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlasketun väkiluvun verran ihmisiä. Tai Berliiniä, jonka metropolialueella on Suomen väkiluvun verran asukkaita. Tässä kilpailussa jää huipputeknologian kehittyvä keihäänkärkemme Helsinki äkkiä kakkoseksi. Tai no. Kolmoseksi ainakin. Tai siis…
Suomalainen liike-elämä ja kilpailukyky tarvitsee kehittyäkseen laajaa alueellista yhteistyötä, jotta voimme ylläpitää lähellekään nykyisen tasoista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Sillä maailma pienenee ja osaajat liikkuvat. Ja ilman osaajia – ei liiketoimintaa. Ja ei liiketoimintaa – ei verotuloja.
2. Työntekijän oltava valmis muuttamaan ihannetyön perässä
Koska tilanne Suomen osalta voi näyttäytyä jopa lohduttomana, tarvitaan työvoimaa joka on valmis muuttamaan työn perässä. Joko kotimaasta tai ulkomailta. Nuoret muuttavat maasta toiseen kokeakseen sekä päästäkseen eteenpäin urallaan. Ulkomaisille osaajille Suomi on oikea Eden, jossa palvelut ovat tasoltaan hyviä ja työnteon tahti moneen muuhun maahan verrattuna vielä aika leppoisaakin. Miksi siis vaikkapa Helsingistä Kuopioon työn perässä muuttaminen on niin vaikeaa?
3. Joustoa työnantajalta
Jotta tilanne olisi tasapäisempi on todettava, että myös yritykset voivat “muuttaa” työntekijöidensä luo. Nykyisellään etätyön mahdollisuudet ovat huikeat ja monet voivat työskennellä kätevästi kotoa käsin, eikä etäkonttorinkaan kasaaminen hurjan iso investointi ole.
Toisaalta työnantajatkin voivat yhdistää voimiaan. Markkinoinnissa kaksi tai useampi täysin erityyppistä yritystä voi samalle asiakasryhmälle myydessään yhdistää vientiponnistelujaan. Ammattityövoimaa voi lainata toisille yrityksille tai toisilta yrityksiltä, kun yritysten kiireet eivät tapahdu samaan aikaan. Tähän pitää olla joustavat tavat toimia ja esimerkiksi sivuverokortin uudistuminen mahdollistaa joustavamman, useammalle työnantajalle työskentelyn loistavasti.
4. Yhdessä olemme suurempia!
Yliopistoista valmistuneista nuorista aikuisista asuu lähes puolet pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun otettua osansa, jää koko muulle maalle noin neljännes. Pidetään huoli, että me olemme Itä-Suomessa yhteistyökykyisiä ja panostamme siihen, ettei kasvumme jää kiinni nurkakkuntaisuudesta tai vision puutteesta.
Ajatellaan isosti!
Jaa kirjoitus:
Categories
Arkistot
Instagram