Oppivelvollisuuden jatko tuli, olemmeko valmiita?

Oppivelvollisuusiän nostamisesta on keskusteltu jo pitkään ja nyt tämä uudistus vihdoinkin kävi toteen. Tavoite saada jokaiselle suomalaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto on erinomainen. Suomen tulevaisuuden elinvoimaa tuetaan hienosti panostamalla koulutukseen ja korkeaan osaamiseen.

Koulutuksen tärkeys korostuu lähestulkoon kaikissa elämän laatua osoittavissa mittareissa – sivistyksen voisi oikeastaan sanoa jopa hyvinvointivaltiomme ytimeksi, polttoaineeksi, joka luo kilpailuetua pienelle maallemme. Siksi onkin ainutkertainen mahdollisuus tehdä oppimisen järjestelmästämme entistä ehompi. Jotta tämä lakiuudistus saadaan hyödynnettyä täysimääräisenä ja voidaan varmistaa, että oppivelvollisuusiän nostaminen ajaa oikeasti asiaansa, onkin monia asioita, joita tulee huomioida. Ja tässä pieni pintaraapaisu ensipuraisulla tulleista ajatuksista.

Peruskoulutus kuntoon

Suomalaisten lukutaito on tällä hetkellä useampienkin tutkimusten mukaan kehnompi kuin vuosikymmeniin. Tähän on haettu syitä niin digitalisaatiosta kuin kasvaneista luokistakin. Avomalliset luokat tekevät oppimisympäristöstä rauhattoman niille oppilaille, joilla haasteita on ollut jo aiemminkin. Koulutuksen resursointi on haastavaa ja puuttellistakin. Niinpä muutoksen edessä on taattava, että muuttuva oppivelvollisuus ei ole pois laadusta peruskoulun puolella, eikä missään olosuhteissa huononna oppimisen mahdollisuuksia alemmilla(kaan) oppimisen asteilla. Päinvastoin on luotava ns. osaamistakuu, jotta kaikki oppilaat saavat reppuunsa eväät, joilla suorittaa koko oppivelvollisuus kunnialla. Nyt on mahdollisuus miettiä resursseja uudelleen.

Tässä resursoinnin uudelleenjärjestelyssä on hyvä ottaa mukaan erilaiset digitaaliset ratkaisut. Digitaalinen oppimisen maailma tukee nykyoppilaan ilmiömäistä oppimista erinomaisesti. Uusien työkalujen käyttöönottoon on panostettava– digitaalinen oppiminen ei ole padillä leikkimistä, vaan oikein käytettynä mitattavaa ja entistä personoidumpaa sekä innostavaa oppimista. Digitaalisten oppimisvälineiden mukaan ottaminen ei poista sitä tosiasiaa, että monet perinteiset tavat oppia on edelleen syytä pitää valikoimassa. Digitalisaatio tukee oppimaan. Oppija kuitenkin edelleen oppii ja opettaja opettaa.

Digitaalisista oppimisen tavoista voi etsiä tietoa vaikkapa Koulu.me -sivustolta .

Ennaltaehkäisevät palvelut ja oppilaan ohjaus

Siinä missä kunnollinen peruskoulutus mahdollistaa innokaat ja motivoituneet toisen asteen opiskelijat, on syytä kiinnittää huomiota myös oppilaiden (ja opettajien) hyvinvointiin. Vastajulkaistun Into ry:n tutkimuksen mukaan opintojen keskeyttämisen suurin syy ovat mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät haasteet sekä tuen puute näissä tilanteissa. Oppivelvollisuuden jatkumisessa ei olekaan kyse vain koulutusjärjestelmän, vaan koko yhteiskunnan tukiverkoston uudistustarpeen huomioimisesta.

Jotta nuorten hyvinvointiin voidaan tehokkaammin tarttua, tulee löytää ne katvealueet, joista löytyy kuormittavat sekä syrjäyttävät tekijät, jotka aiheuttavat lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta riskitekijöitä. Näiden ristiinvertaaminen onnistuu esimerkiksi tekoälyn luomien algoritmien avulla. Ja jotta tekoälyn mahdollistamaa analytiikkaa voidaan hyödyntää, tulee meidän samalla panostaa merkittävästi digiloikkaan. Jälkikasvumme on enenevässä määrin ja jatkuvasti nuorempana ja nuorempana kiinni erilaisissa älylaitteissa, joita voidaan hyödyntää myös hyvinvoinnin edistämiseen.

Oppilaan ohjaukseen tulee kiinnittää huomiota ja nivelvaiheen muutokseen varmistaa kaikki tarpeellinen tuki, ettei nuori tipu kiihtyvän opintotahdin edessä järjestelmästä. Tässä erilaiset digitaaliset mahdollisuudet olla läsnä ja tukea opinnoissa ovat erinomainen tuki. Korona, jos jokin, on meille osoittanut, että läsnäoloa on voitava, ja voidaankin, vahvistaa myös etäpalveluin. Tästä esimerkkinä vaikkapa juuri palkittu etänä toteutettava musiikin opetusta tukeva palvelu.

Innostava oppiminen avainasemassa

Innostava oppiminen ikätasoisesti on avainasemassa tämän oppivelvollisuuden laajentamisen onnistumisessa. Niinpä uskonkin, että nykyisellään käynnissä olevat useat oppimisen hankkeet, niin yrityskentällä kuin ministeriötasollakin, tukevat tulevaisuuden oppimista erinomaisesti. Tämä momentum on voitava hyödyntää tulevaisuuden oppijoita ajatellen.

Digitaalinen kehitys luo mahdollisuuksia tarttua oppimiseen yhteiskunnallisena ilmiönä entistä paremmin, käyttäjälähtöisesti ja tarjoaa useita työkaluja resurssien viisaampaan käyttöön.

Digitalisaation jalkoihin ei saa kadottaa oppijaa, vaan meidän on tarpeellista miettiä ratkaisuja laatikon ulkopuolelta sekä miettiä, miten uudistamme järjestelmää tässä murroksessa niin, että se palvelee kokonaisuutta sekä yhteiskuntaamme kaikkein parhaiten.

Osallistu keskusteluun padlet-seinällä ???? https://padlet.com/miiaef/blogit

Pohtien,

Miia Eskelinen-Fingerroos

Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja

Teksti on julkaistu alunperin asiantuntijakirjoituksena 16.12.2020 osoitteessa https://www.dikaios.fi/fi/oppivelvollisuus/