Politiikka nähdään pahana asiana, jonain vieraana ja kaukaisena – arkipäiväisestä poikkeavan sekä irrallisena. Tämä aita kannattaisi rikkoa.
Politiikkaa kouluihin
Olen oppinut huomaamaan 15 vuoden kokoomusurani aikana sen, miten paljon puoluepolitiikkaa väheksytään ja karsastetaan. Politiikka ei saa näkyä koulussa, siitä ei saa puhua työpaikalla ja aktiivisesta taustasta voi olla jopa haittaa vaikkapa työnhaussa.
Ja silti niin moni hyötyisi siitä, että politiikka otettaisiin osaksi vaikkapa koulujen arkea – yhteiskuntaopin tunnilla kuunneltaisiin debaatteja, puolueet kävisivät esittäytymässä ja päätöksenteon syy-seurassuhteita käsiteltäisiin osana opetussuunnitelmaa. Opetettaisiin avointa, yhteisöllistä tapaa vaikuttaa.
Kun politiikka suljetaan ulos siitä syntyy sisäänpäin kääntynyttä politikointia. Sen sijaan, että kyseessä olisi avointa, edustuksellista, vaikuttavuuteen tähtäävää toimintaa yhteisen hyvän puolesta, politiikasta syntyy eristetty vallan alue.
Kansanedustajilla vastuu politiikan imagosta
Tämä yhteiskunnan epäpolitisoiminen ei ole hyvä asia. Varsinkin tänä kilpahuutamisen aikana olisi äärimmäisen tärkeää ymmärtää politiikkaa, osata vaikuttaa ja pitää matala kynnys poliitikkojen sekä kansalaisten välissä. Sulkeutuneisuus mahdollistaa epäkorrektin politikoinnin – vääristyneen vallankäyttön.
Alueen kansanedustajien velvollisuutena tulisi olla järjestää vaikkapa (eduskuntaryhmien avustuksella) vuotuinen seminaari, johon osallistuisi joka puolueesta edustaja. Seminaarissa käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita ja kerrottaisiin puolueiden näkemyseroista, vaikkapa paneelin muodossa. Näin samalla opetettaisiin vaikuttavuutta sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuden perusasiat opettajien johdolla.
Kansanedustajuus ei voi olla itsetarkoitus
Tässä en puolusta saunakabinettipolitikointia, vaan haluan korostaa päätöksenteon vaikuttavuutta. Politiikka on aidosti vaikuttavaa päätöksentekoa vain, mikäli se on mahdollisimman avointa ja päätöksentekoketjut seurattavia. Päätöksissä on otettava huomioon arkinen todellisuus, joten päättäjillä tulee olla kyky keskustella ja kuunnella.
Politiikan arkipäiväistäminen vaatii vaikuttajilta kykyä yhteistyöhön, avoimuutta ajatella asioita oman viitekehyksensä ulkopuolelta sekä aktiivista viestimistä omista tekemisistään.
Elina Lepomäki on ehdottanut kansanedustajien työn osa-aikaistamista. Tämä kuulostaa järkevälle. Näin päättäjien ote arkielämään ja muutokseen säilyisi sekä vallan keskittyminen vähenisi.
Oman alueen kansanedustajien tulee näkyä alueella myös vaalien välissä ja kannustaa ihmisiä ottamaan osaa. Omalla esimerkillä on paljon väliä.
Politiikkaa on kaikkialla – Ja se kannattaa hyväksyä
Politiikka nähdään pahana asiana, jonain vieraana ja kaukaisena – arkipäiväisestä poikkeavan sekä irrallisena. Tämä aita kannattaisi rikkoa.
Politiikkaa kouluihin
Olen oppinut huomaamaan 15 vuoden kokoomusurani aikana sen, miten paljon puoluepolitiikkaa väheksytään ja karsastetaan. Politiikka ei saa näkyä koulussa, siitä ei saa puhua työpaikalla ja aktiivisesta taustasta voi olla jopa haittaa vaikkapa työnhaussa.
Ja silti niin moni hyötyisi siitä, että politiikka otettaisiin osaksi vaikkapa koulujen arkea – yhteiskuntaopin tunnilla kuunneltaisiin debaatteja, puolueet kävisivät esittäytymässä ja päätöksenteon syy-seurassuhteita käsiteltäisiin osana opetussuunnitelmaa. Opetettaisiin avointa, yhteisöllistä tapaa vaikuttaa.
Kun politiikka suljetaan ulos siitä syntyy sisäänpäin kääntynyttä politikointia. Sen sijaan, että kyseessä olisi avointa, edustuksellista, vaikuttavuuteen tähtäävää toimintaa yhteisen hyvän puolesta, politiikasta syntyy eristetty vallan alue.
Kansanedustajilla vastuu politiikan imagosta
Tämä yhteiskunnan epäpolitisoiminen ei ole hyvä asia. Varsinkin tänä kilpahuutamisen aikana olisi äärimmäisen tärkeää ymmärtää politiikkaa, osata vaikuttaa ja pitää matala kynnys poliitikkojen sekä kansalaisten välissä. Sulkeutuneisuus mahdollistaa epäkorrektin politikoinnin – vääristyneen vallankäyttön.
Alueen kansanedustajien velvollisuutena tulisi olla järjestää vaikkapa (eduskuntaryhmien avustuksella) vuotuinen seminaari, johon osallistuisi joka puolueesta edustaja. Seminaarissa käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita ja kerrottaisiin puolueiden näkemyseroista, vaikkapa paneelin muodossa. Näin samalla opetettaisiin vaikuttavuutta sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuden perusasiat opettajien johdolla.
Kansanedustajuus ei voi olla itsetarkoitus
Tässä en puolusta saunakabinettipolitikointia, vaan haluan korostaa päätöksenteon vaikuttavuutta. Politiikka on aidosti vaikuttavaa päätöksentekoa vain, mikäli se on mahdollisimman avointa ja päätöksentekoketjut seurattavia. Päätöksissä on otettava huomioon arkinen todellisuus, joten päättäjillä tulee olla kyky keskustella ja kuunnella.
Politiikan arkipäiväistäminen vaatii vaikuttajilta kykyä yhteistyöhön, avoimuutta ajatella asioita oman viitekehyksensä ulkopuolelta sekä aktiivista viestimistä omista tekemisistään.
Elina Lepomäki on ehdottanut kansanedustajien työn osa-aikaistamista. Tämä kuulostaa järkevälle. Näin päättäjien ote arkielämään ja muutokseen säilyisi sekä vallan keskittyminen vähenisi.
Oman alueen kansanedustajien tulee näkyä alueella myös vaalien välissä ja kannustaa ihmisiä ottamaan osaa. Omalla esimerkillä on paljon väliä.
Jaa kirjoitus:
Categories
Arkistot
Instagram
eskelinenmiia
Arjen seikkailija, ajatusten tonava, YTM, äiti, aviopuoliso, wannabe-urheilija ja yhteiskunta-aktivisti #miiaef #vaikuttamisenuusiaika