Suomen työelämä on vahvan muutoksen kourissa. Vanhemmuus muuttuu ja välillä arjessa sitä itsekin pysähtyy miettimään, olemmeko me hävittämässä yhtä sosiaalisesti hienointa keksintöä: lapsuutta.
Pakko pärjätä -vanhemmuus ja kunnianhimon hidas kuolema
Lapsuuden merkitykseen ja muutokseen sen syvemmin tässä paneutumatta, haluan nostaa ajatuksen keskusteluun, jonka mieleeni toi mieheni työkaveri. Mitäpä jos helpottaisimme nuorten perheiden taakkaa lisäämällä isovanhempien ja lähisukulaisten mahdollisuutta osallistua lasten hoitoon? Vuosisatojen aikana yhteisöt ovat kasvattaneet lapsia yhdessä, mutta jostain syystä olemme curling-vanhemmuuden kautta siirtyneet “pakko pärjätä” -vanhemmuuteen, joka säikäyttää urasta haaveilevat nuoret ja pitkittää tai pahimmillaan estää haaveet toimivasta perhearjesta. Näin ei olisi pakko olla.
Joustavampi työelämä kilpailykyvyn avaintekijä
Joustavampi työelämä on yksi Suomen kilpailukyvyn kasvun avaintekijöistä. Suomen kilpailuetuna on ehdottomasti korkealaatuinen koulutus, jonka avulla voimme olla avainasemassa monien maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisijana. Korkea koulutustaso mahdollistaa osaajien kehittymisen ja innovaatioiden kehittämisen, mutta haasteena on miten pidämme kalliilla koulutetut osaajat täällä Suomessa. Aina vain vaativammaksi muuttuva työelämä luo haasteita perheen perustamiselle sekä työn ja perheen välisen tasapainon löytämiselle. Tähän nuoret perheet tarvitsevat apua ja tähän me Suomessa voisimme tarttua.
Työelämän paradoksi varsinkin nuorilla naisilla on siinä, että pitäisi luoda nousujohteista uraa sekä perustaa perhe yhtä aikaa. Tämä tekee nuorista naisista valitettavasti riskirekrytoitavia työnantajille ja varsinkin pienille yrityksille on iso kynnys palkata nuoria naisia – pianhan nämä jäävät mitä suurimmalla todennäköisyydellä äitiyslomalle ja siitä alkaakin jatkuva korvatulehduskierre ja poissaolojen jatkuva ketju. Tämä on riski, jota ei pidä jättää ainoastaan työntekijän ja työnantajan välille kannettavaksi.
Lakisääteiset oikeudet myös isovanhemmille
Voisiko haasteeseen löytyä ratkaisu yhteisöllisemmästä lähisuvun mukaan ottamisesta? Mitä jos emme lisäisi vain isän oikeutta olla kotona pienten lasten kanssa, vaan laajentaisimme mahdollisuutta koskemaan esimerkiksi lähisukua. Voisiko mummu tulla hoitamaan sairasta lapsenlasta ihan luvan kanssa? Systeemi voisi olla samantyylinen kuin nykyinen varahakijajärjestelmä päiväkodeissa, jossa nimetyt aikuiset voivat noutaa lapsen luvalla. Näillä ei-vanhemmilla voisi olla esimerkiksi tietty vuosittainen limiitti hoitopäiville, jotta muiden lasten sairaspäivähoitajuudesta ei tulisi toinen työ.
Suomi nousuun laajennetulla yhteisöllisyydellä
Mikäli mahdollistaisimme laajemman lähipiirin ottaa vastuuta lasten hoitamisesta, voisimme samalla edistää yhteisyyden arvostusta. Palata lähemmäs sitä aikaa, kun lapsesta ei ollut vastuussa vain vanhemmat, vaan koko kylä. Tällöin helpottaisimme nuorten vanhempien taakkaa – ei tarvitsisi valita joko kunnianhimoista työtä tai perhettä. Vaan voisi valita molemmat. Etelä-Euroopassa on tapana korvata puutteellista eläkejärjestelmää sillä, että nuoret elättävät vanhempansa ja tästä palkkioksi isovanhemmat vahtivat lapsenlapsiaan. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan sovi Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ja sen periaatteisiin – meillä jokaisella on oltava mahdollisuus itselliseen elämään. Miten lastenlasten hoitajuudesta voitaisiin maksaa korvausta eläkeläisille niin, että aktiivisuus kannattaisi niin halutessa myös rahallisesti, voisi olla mielenkiintoinen asia selvittää.
Vanhempi – Nauti hetkistä
Meillä Suomessa on haasteena syntyvyyden lasku. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta emme kuihdu pois ja pystymme pitämään ja nostanaan Suomen profiilia houkuttelevana työskentelymaana, jossa perheellisillä on hyvä sekä turvallista olla.
Ja vielä teille vanhemmuutta miettiville, supermarkettien käytäviä kauhulla ajatteleville nuorille ja nuorenmielisille kerron tämän:
Minulle tehtiin Firstbeat -mittaus noin kuukausi sitten ja parhaiten olin hereilläoloaikanani latautunut kuormituksesta markettireissulla, yksin rauhassa kärryjäni työnnellen. Ruokakauppareissu ei ole perheen laatuaikaa – se on aikaa Sinulle.
Työelämän muutoksesta lisää esim. täältä https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta/
Vanhemmuus ja ura – Täysin epäkelpo yhtälö?
Suomen työelämä on vahvan muutoksen kourissa. Vanhemmuus muuttuu ja välillä arjessa sitä itsekin pysähtyy miettimään, olemmeko me hävittämässä yhtä sosiaalisesti hienointa keksintöä: lapsuutta.
Pakko pärjätä -vanhemmuus ja kunnianhimon hidas kuolema
Lapsuuden merkitykseen ja muutokseen sen syvemmin tässä paneutumatta, haluan nostaa ajatuksen keskusteluun, jonka mieleeni toi mieheni työkaveri. Mitäpä jos helpottaisimme nuorten perheiden taakkaa lisäämällä isovanhempien ja lähisukulaisten mahdollisuutta osallistua lasten hoitoon? Vuosisatojen aikana yhteisöt ovat kasvattaneet lapsia yhdessä, mutta jostain syystä olemme curling-vanhemmuuden kautta siirtyneet “pakko pärjätä” -vanhemmuuteen, joka säikäyttää urasta haaveilevat nuoret ja pitkittää tai pahimmillaan estää haaveet toimivasta perhearjesta. Näin ei olisi pakko olla.
Joustavampi työelämä kilpailykyvyn avaintekijä
Joustavampi työelämä on yksi Suomen kilpailukyvyn kasvun avaintekijöistä. Suomen kilpailuetuna on ehdottomasti korkealaatuinen koulutus, jonka avulla voimme olla avainasemassa monien maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisijana. Korkea koulutustaso mahdollistaa osaajien kehittymisen ja innovaatioiden kehittämisen, mutta haasteena on miten pidämme kalliilla koulutetut osaajat täällä Suomessa. Aina vain vaativammaksi muuttuva työelämä luo haasteita perheen perustamiselle sekä työn ja perheen välisen tasapainon löytämiselle. Tähän nuoret perheet tarvitsevat apua ja tähän me Suomessa voisimme tarttua.
Työelämän paradoksi varsinkin nuorilla naisilla on siinä, että pitäisi luoda nousujohteista uraa sekä perustaa perhe yhtä aikaa. Tämä tekee nuorista naisista valitettavasti riskirekrytoitavia työnantajille ja varsinkin pienille yrityksille on iso kynnys palkata nuoria naisia – pianhan nämä jäävät mitä suurimmalla todennäköisyydellä äitiyslomalle ja siitä alkaakin jatkuva korvatulehduskierre ja poissaolojen jatkuva ketju. Tämä on riski, jota ei pidä jättää ainoastaan työntekijän ja työnantajan välille kannettavaksi.
Lakisääteiset oikeudet myös isovanhemmille
Voisiko haasteeseen löytyä ratkaisu yhteisöllisemmästä lähisuvun mukaan ottamisesta? Mitä jos emme lisäisi vain isän oikeutta olla kotona pienten lasten kanssa, vaan laajentaisimme mahdollisuutta koskemaan esimerkiksi lähisukua. Voisiko mummu tulla hoitamaan sairasta lapsenlasta ihan luvan kanssa? Systeemi voisi olla samantyylinen kuin nykyinen varahakijajärjestelmä päiväkodeissa, jossa nimetyt aikuiset voivat noutaa lapsen luvalla. Näillä ei-vanhemmilla voisi olla esimerkiksi tietty vuosittainen limiitti hoitopäiville, jotta muiden lasten sairaspäivähoitajuudesta ei tulisi toinen työ.
Suomi nousuun laajennetulla yhteisöllisyydellä
Mikäli mahdollistaisimme laajemman lähipiirin ottaa vastuuta lasten hoitamisesta, voisimme samalla edistää yhteisyyden arvostusta. Palata lähemmäs sitä aikaa, kun lapsesta ei ollut vastuussa vain vanhemmat, vaan koko kylä. Tällöin helpottaisimme nuorten vanhempien taakkaa – ei tarvitsisi valita joko kunnianhimoista työtä tai perhettä. Vaan voisi valita molemmat. Etelä-Euroopassa on tapana korvata puutteellista eläkejärjestelmää sillä, että nuoret elättävät vanhempansa ja tästä palkkioksi isovanhemmat vahtivat lapsenlapsiaan. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan sovi Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ja sen periaatteisiin – meillä jokaisella on oltava mahdollisuus itselliseen elämään. Miten lastenlasten hoitajuudesta voitaisiin maksaa korvausta eläkeläisille niin, että aktiivisuus kannattaisi niin halutessa myös rahallisesti, voisi olla mielenkiintoinen asia selvittää.
Vanhempi – Nauti hetkistä
Meillä Suomessa on haasteena syntyvyyden lasku. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta emme kuihdu pois ja pystymme pitämään ja nostanaan Suomen profiilia houkuttelevana työskentelymaana, jossa perheellisillä on hyvä sekä turvallista olla.
Ja vielä teille vanhemmuutta miettiville, supermarkettien käytäviä kauhulla ajatteleville nuorille ja nuorenmielisille kerron tämän:
Minulle tehtiin Firstbeat -mittaus noin kuukausi sitten ja parhaiten olin hereilläoloaikanani latautunut kuormituksesta markettireissulla, yksin rauhassa kärryjäni työnnellen. Ruokakauppareissu ei ole perheen laatuaikaa – se on aikaa Sinulle.
Työelämän muutoksesta lisää esim. täältä https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta/
Jaa kirjoitus:
Categories
Arkistot
Instagram